SSAB –yksi markkinoiden johtavista teräsyhtiöistä – on ilmoittanut suuresta Ruotsiin kohdistuvasta investoinnista. Yhtiö aikoo nimittäin sijoittaa jopa 4,5 miljardia euroa fossiilivapaan tuotantolaitoksen rakentamiseen.
Tällä yritys tavoittelee vihreämpää teräksen tuottamista siten, että tehtaan hiilijalanjälki saataisiin mahdollisimman alas. Päätös on herättänyt paljon keskustelua varsinkin Suomessa, sillä Raahessa sijaitseva SSBA:n tehdas jäi tässä kilpailussa toiseksi.
SSAB: investoinnin taustalla monia tekijöitä
SSAB:n johto haluaa korostaa, että päätös tehtiin puhtaasti liiketoiminnallisten syiden perusteella. Näin se pyrkii ilmaisemaan selkeästi sen, ettei Suomen poliittisilla lakoilla ollut vaikutusta valintaan.
Monet ovat pitäneet työntekijäyhdistysten poikkeuksellisen pitkiä lakkoja erittäin haitallisina Suomelle. Jotkin asiantuntijat ovat ehdottaneet jopa sitä, että lakkojen aiheuttama epävarmuus voi johtaa siihen, että yritykset alkavat välttelemään investointien tekemistä Suomeen. SSAB:n tapauksessa tästä ei kuitenkaan ole ilmeisesti kysymys.
Koska kyseessä on mittavan luokan investointi, yritys on varmasti siihen varautunut riittävällä tavalla. Sillä on käytössään omat asiantuntijansa, jotka suorittavat yksityiskohtaisen tutkimuksen parhaasta sijainnista investoinnille.
Lue myös: Lakko jatkuu edelleen – uusia työnseisauksia luvassa
Luulajan investointi ja sen merkitys
Joka tapauksessa tällä kyseiselle investoinnilla on merkittävä rooli SSAB:n tavoitteessa siirtyä kokonaan fossiilivapaaseen terästuotantoon. Käytännössä se pyrkii 4,5 miljardin euron investoinnilla edelläkävijäksi vihreän teräksen alalla. Tämän tyyppiselle raakateollisuudelle vihreä siirtymä aiheuttaa varmasti omat ongelmansa, mutta SSAB ei näytä jäävän ainakaan tuleen makaamaan.
Tämä muutos edistää sen ympäristöystävällisempää lähestymistapaa teräksen tuotantoon. Samalla se toimii tietysti kilpailuvalttina globaalilla tasolla varsinkin siinä tapauksessa, että SSAB pystyy osoittamaan olevansa markkinoiden kärkinimiä kestävään kehitykseen perustuvassa terästeollisuudessa.
Samaan aikaan yhtiö on ilmoittanut myös siitä, että Suomessa sijaitseva Raahen tehdas on suunniteltu muutettavaksi fossiilivapaaksi. Sillä on taas merkittäviä vaikutuksia myös koko Suomen hiilidioksidipäästöihin, koska kyseinen tehdas on tällä hetkellä maamme suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen lähde.
Tämäkin muutos osoittaa sen, kuinka vakavissaan SSAB ottaa ympäristöystävällisemmin teräksen tuotannon. Vaikka innovaatio meni suomalaisilta sivu suun, paljon muuta hyvää on tapahtumassa yrityksen toiminnassa Suomessa.
Minkälainen tehdas Luulajaan nousee?
Luulajan uusi ja uljas terästehdas tulee olemaan edelläkävijä varsinkin alhaisen hiilijalanjäljen osalta terästeollisuudessa. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että se tulee käyttämään pääosin raaka-aineenaan fossiilivapaata rautasientä ja kierrätysteräsromua.
Kapasiteetti tulee olemaan noin 2,5 miljoonaa tonnia terästä vuodessa, joten tavoitteet ovat kovat. Uuden tehtaan myötä SSAB aikoo poistaa jopa seitsemän prosenttia koko Ruotsin hiilidioksidipäästöistä, mikä kertoo tehtaan uudenlaisen teknologian merkityksestä.
Mikäli yritys onnistuu valmistamaan tehtaan annetussa aikataulussa ja samalla nostamaan tuotantoaan, sillä se voi merkittävä etu tulevaisuuden kannalta.
Tällä hetkellä yrityksen suunnitelmissa on, että Luulajan uusi tehdas käynnistyisi vuoden 2028 lopulla. Täydellä tuotannolla se pyörisi noin vuoden kuluttua avaamisesta, mikäli kaikki menee suunnitellusti. Täytyy toivoa, ettei Luulajan tehtaasta tule samanlaista saagaa kuin jo legendaarisesta Olkiluoto 3:sta.
Samaan aikaa SSAB alkaa muuttamaan jo olemassa olevia terästehtaitaan ympäristöystävällisemmäksi. Raahen tehtaaseen on jo suunnitelmat valmiina, minkä lisäksi Ruotsissa sijaitsevia tehtaita aletaan modernisoimaan.
Lue myös: Inflaatio Suomessa on laskussa – syynä hintojen aleneminen
Pystyykö Suomi parempaan?
Suomessa varsinkin viime hallitus puhui paljon vihreästä siirtymästä ja siitä, miten siihen panostamalla Suomella on paremmat mahdollisuudet taistella uusista investoinneista.
Ilmeisesti asialle ei ole tehty tarpeeksi tai resursseja ei ole kohdistettu nimenomaan terästeollisuuteen. Tällä kertaa suomalaiset tulivat komeaksi toiseksi, mistä ei kuitenkaan jaeta mitaleita tai mitään muutakaan kuin lämmintä kättä.
Myös Ruotsissa on tehty valtiotason päätöksiä siitä, että juuri vihreään teräkseen on päätetty panostaa. Tässä mielessä päätökset tuottavat hedelmää jo nyt, kun taas Suomessa tehtaat ja satamat seisovat poikkeuksellisen laajojen lakkojen johdosta.
Onneksi tilanne ei ole kuitenkaan toivoton Suomen kannalta. On nimittäin hyvin todennäköistä, että myös Raahen tehdas tullaan modernisoimaan tulevaisuudessa. Se on nimittäin hyvin tuottava tehdas yritykselle, joten luonnollisesti senkin toimintaa halutaan jatkossa kehittää.
Tosin tämä investointi riippuu tietysti paljolti siitä, miten yleinen markkinakehitys tulee jatkumaan terästeollisuudessa. Mikäli vihreä siirtymä vahvistuu siellä tulevina vuosina ja taloudellinen tilanne paranee yleisesti, Raaheen kohdistuva investointi on vain ajan kysymys. Tärkeässä roolissa on myös hallitusten tekemiset ja sääntelyn kehittyminen.